Täällä taas ja elossa vieläkin :)

Lööbaillaan parvekkeella ilta-auringon laskiessa, musiikki soi ja melkein koko sambialainen perhe kasassa.

Viikossa tapahtunut paljon. Sanottiin haikeat moi-moit Sambia-perheen neljännelle osapuolelle kaksi päivää Livingstonen jälkeen, mutta elämässä etiäpäin ja ¾ vielä hollilla!

Päätettiin M:n kanssa lähteä vähän tekemään detoxingia vauhdikkaan Viktorian putousten jälkeen ja päätettiin ottaa nokka kohti Kafuen kansallispuistoa.  Yksi iso mutta... pääsiäisviikonloppu. Ei tässä lomahuumassa tullut ajateltua, että muutkin pääsee lomailemaan samaan aikaan kun mekin. Ei midist puhelin kauniiseen käteen ja torstaina soittelemaan paikkoja läpi. Tiivistelmä puheluista:

-          Hi, do you...

-          We’re fully booked.

-          Pretty pleeeeeeeazzzzz...???

-          ... tuut tuut...

Onni kuitenkin suosi ja potkaisi pepulle: onnistuttiin samaan paikka Pukupanista Kafuen kansallispuiston keskeltä ja kyyti kaupan päälle! Seuraavana aamuna matkaan siis, hieman afrikkalaiseen tyyliin jälleen kerran. Klo 6.30lähtö, eli matkaan päästiin siinä klo 7.45 aikoihin. Matkustettiin Pukupanin general managerin (mikä ikinä titteli suomeks, rouva iso rouva enihow) ja hänen kahden suloisen tytön kanssa. M sosialisoi takapenkillä, E:n kuorsatessa etupenkillä. Tasajako :)

 

 

Happy campers ennen lähtöä klo 6.30 aamulla...

Matka Kafueen kesti rattosat 7 tuntia ja matkalla ihailtiin baobabeja ja sateellitteja sekä keksittiin uusia sanoja englannin kieleen.

 

Reitin vartija-baobabit.

 

Onnellinen baobabin-halaaja!

 

Matkan ensimmäinen elefantti bongattu!! Haha!

Pukuja ja MacDonald's takamus

Perille päästiin ja hiljaisuus... Ei nettiä, ei kenttää, mutta bonarina löytyi lämmin suihku. Tytöt happyhappyjoyjoy!

Majotuttiin kahden(?) hengen telttaan mihin ois mahtunu iso amerikkalaisperhe (mitenkään turvautumatta stereotypioihin), molemmille tytöille oma loosi. (M pyysi ja E könysi yöllä viereen <3)

 

Päivä loikoiltiin auringossa ja nautittiin ruokaa. Pakettihinta sisälsi ruuat, ehdittin haaveilla kukkurallaan olevista buffet-pöydistä, mutta voi pettymys! Annokset valmiiksi säädettyjä...  Oveluutta peliin ja 2 santsikierrosta ei paha. Kolmatta ei kehannu pyytää...  Ilta vietettiin rannalla uusien tuttavien kanssa ja puhuttiin elämästä. Täydellistä rentoutumista!

 

Maisemaa

 

Näkymä Pukupanin terassilta illalla (puku-paratiisi pa finska)

 

Seuraavana aamuna ylös, ulos ja lenkille! Leijonajahtiin!! Suomeksi safari-ajelulle.

 

Aurinko nousi morjestamaan.

 

Makkarapuu!

 

Kafuen coolein leijonanmetsästäjä

Ei bongattu leijonia... Haistiin liian pahalle... (People smell like danger and the wind is right behind us) Muistamme jatkossa ja arvostamme lämmintä suihkua entistä enemmän. Kiivettiin kansallispuiston korkeimmalle kohdalle ja wau. Hetki hiljaisuutta elefanttien temmeltäessä alhaalla. Hetken aikaa sielu lepäs ja kaikki tuntu olevan tasapainossa. Oppaan kiväärikin hetken aikaa näytti ystävällismieliseltä.

 

Kukkulan kuningattaret Afrikan toiseksi ja mailman viidenneksi suurimmassa kansallispuistossa.

 

 

Nevins; mies, ei kivääri

 

ISOJA Afrikan elefantteja (vs. mä-oon-söpö-ja-mulla-voi-ratsastaa-Intian-elefantti) (en vähättele millään tasolla!!!)

 

What goes up, must come down

Vietettiin Kafuessa kokonaisuudessaan 2 pvää ja 2 yötä, kolmantena suunnattiin takasin kotio.

Detoxingia kauniissa maisemissa, leijonien (joita ei onnistutta edelleenkään näkemään) vaeltaessa leirintäalueen läpi yöllä ja hippojen leikkiessä vesileikkejä Kafue-joessa (toim. Huom: uiminen kielletty raajojen menettämisen uhalla  a.k.a krokoja).

Päästiin sitten kokeilemaan ns. Joogaa heiluvassa näköalatornissa muutamaan intialais-botswanalaisen johdolla. M tajus homman nimen, E lähetti kiitokset yläkertaan ja meni enempi rukoilun puolelle.

 

Näkymä

 

Do-the-yoga

Kotonassa, Lusakassa ollaan ja laitettin viikko rytinällä liikkeelle. Lomailulla saattaa olla pieniä sivuvaikutuksia (hyvää ruokaa, löhöilyä... tajusitte varmaan), joten seuraavat  4 viikkoa täällä leikitään aktiivipalloja!

Toistaseks saldo kiitettävä. Maanantaina juoksulenkki, tiistaina ja tänään 2.5t salitreenit sekä kaurapuuro on kaveri.

Työskennellään tällä hetkellä Loistavuuden klinikalla (the clinique of excellence. Poistetaanstigmapoistetaanstigma)  eli aikuisten HIV-klinikalla. Paljon verinäytteitä ja paljon haastateltavia. E on saanut parhaimmat kiksit verinäytteiden ottamisesta

(tutorin kanssa käyty keskustelu:

- voit käyttää hanskoja jos on epävarma olo.

- kaikki potilaat HIV+... vähän epävarma olo joo..

- niin kauan ku hanskoissa ei o verta niitä voi käyttää seuraavan asiakkaan kanssa.

- ?????  ok.)

 ja M on mestari haastattelemaan asiakkaita. ( asiakkaan kanssa tyypillinen keskustelu:

-          Onko verenpaine hyvä?

-          Ei o. kovin on korkea. 210/180… onko sulla jotain lääkitystä korkeeseen verenpaineeseen?

-          En mä sellasta tartte. Huomenna verenpaine on jo varmasti hyvä.

-          ??? ei se laske niin nopeasti.

-          Huomenna se on jo varmasti hyvä.

-          …just… )

 It’s all about balance.

Viidakko kuittaa ja siirtyy sambialaisen mätön ääreen (mikä dieetti? Rasva on liukaste).

Yours truly

Me M, you E

p.s. Simpanssin rooli on vielä vapaana